Jokaisenoikeudet ja -vastuut
Tietoa jokaisenoikeuksista ja -velvollisuuksista
Suomessa perinteiset jokamiehenoikeudet, nykyisin nimeltään jokaisenoikeudet, antavat ainutlaatuiset mahdollisuudet liikkua vapaasti luonnossa ja nauttia metsän antimista. Lähes 90 prosenttia Suomen maapinta-alasta on jokaisenoikeudella käytettävissä ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Jokaisenoikeudet koskevat myös Suomessa vierailevia ulkomaalaisia. Luonnossa liikkumiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä jokaisenoikeuksista tarvitse maksaa. Jokainen Suomessa asuva saa vapaasti kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kasveja joitakin luonnonsuojelulaeissa rauhoitettuja lajeja lukuun ottamatta. Jokaisenoikeudet koskee myös marjojen ja sienten kaupallista keruuta, eikä lupaa maanomistajalta tähän tarvita. Laissa ei ole säädetty metrimääräistä etäisyyttä siitä, kuinka lähellä pihapiiriä metsämarjoja saa poimia. Hyvien tapojen mukaista ei ole mennä poimimaan marjoja toisen asunnon tai pihapiirin välittömästä läheisyydestä, vaan poimijoiden tulee noudattaa riittävää välimatkaa, esim. kuulo- ja näköetäisyyttä.
Monia yrttejä, kuten puitten lehtiä, versoja, varpuja, jäkäliä, sammalta, tuohta, pajuja, käpyjä sekä erikoisluonnontuotteita, kuten pettua ja mahlaa, ei ole sallittua kerätä jokaisenoikeuksien nojalla, vaan niiden keruuseen on syytä aina pyytää lupa maanomistajalta. Tämä koskee myös julkisyhteisöjen mailla tapahtuvaa keruuta. Jokaisenoikeuksiin liittyy myös vastuu yhteisestä kansallisomaisuudestamme, puhtaasta luonnosta. Luonnon rauhaa ei saa rikkoa ja roskaaminen ja vahingonteko ovat rikoksia. Luonto on herkkä ja se uudistuu hitaasti, joten luonnossa liikuttaessa on vältettävä rikkomasta sen tasapainoa.
Saat:
- Kerätä luonnonvaraisia marjoja (myös pihlajan- ja katajanmarjoja), sieniä ja rauhoittamattomia kasveja ja kukkia, myös kaupalliseen toimintaan. Eli sillä, minkä takia poimitaan, ei ole merkitystä. Jos et tunne rauhoitettuja kasvilajeja, on parempi jättää ne luontoon kasvamaan.
- Kerätä maasta käpyjä tai kuivia risuja ja vastaavia luonnontuotteita.
- Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pelloilla, istutuksilla ja pihapiirissä.
- Ratsastaa maastoa vahingoittamatta.
- Kulkea ja yöpyä tilapäisesti toisen maalla, esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista.
- Kalastaa mato-ongella tai pilkillä (kielletty joissain vesistöissä, kuten vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet).
- Veneillä, uida ja peseytyä vesistössä.
Et saa:
- Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita.
- Ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta oksia, lehtiä, kuusenkerkkiä, versoja, tuohta, kuorta, pakurikääpää, pihkaa, pettua, mahlaa tai käpyjä ilman maanomistajan lupaa. Eli hakkuutähteitä ei saa kerätä, eikä oksia ottaa tuulen kaatamasta tuoreesta rungosta ilman maanomistajan lupaa.
- Ottaa sammalta, jäkälää tai turvetta ilman maanomistajan lupaa.
- Ottaa maa-aineksia, kuten kiviä toisen maalta tai vedestä ilman maanomistajan lupaa. Vähäisessä määrin saa ottaa kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Toisen maata ei saa kaivaa.
- Niittää kasveja.
- Muistathan, että on olemassa aluekohtaisia kieltoja, joiden nojalla kasvien kerääminen on kielletty – esimerkkinä kansallispuistot ja suojelualueet.
- Haitata maanomistajan maankäyttöä.
- Kulkea ja yöpyä toisen viljelymailla ja piha-alueella ilman maanomistajan lupaa.
- Häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla.
- Häiritä tai vahingoittaa lintujen pesintää tai muita riistaeläimiä.
- Tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa.
- Roskata ympäristöä.
- Kalastaa ja metsästää ilman lupaa.
- Pitää koiraa kytkemättömänä yleisellä uimarannalla, lasten leikkipaikaksi varatulla alueella, hiihtoladulla/kuntopolulla, urheilukentällä, taajama-alueella tai toisen alueella.
- Pitää koiraa vapaana 1.3.–19.8. välisenä aikana, poikkeuksia lukuunottamatta.
- Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.