Haitallisten vieraskasvilajien torjunta (Sponsorit)
Mitä ovat vieraslajit?
Vieraslajeilla tarkoitetaan kasvi- ja eläinlajeja, joiden siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Täten ne ovat ihmisen myötävaikutuksella ylittäneet luontaiset leviämisesteet, kuten meren tai vuoriston, ja levinneet alueille, minne ne ilman ihmisen apua eivät olisi luontaisesti levinneet. Suurin osa uudelle alueelle päätyvistä vieraslajeista tuhoutuu nopeasti epäsuotuisten ilmasto- tai ympäristöolosuhteiden takia, tai häviämällä kilpailun alueen alkuperäiselle lajistolle. Erotuksena vieraslajeista, tulokaslajit leviävät uusille alueille esim. karkaamalla puutarhoista ja pelloilta, eli laajentamalla esiintymisaluettaan. Siksi puutarhajätteen vieminen luontoon, esimerkiksi metsänreunaan, on laissa kiellettyä.
Haitalliset vieraslajit
Haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan pieni osa vieraslajeista, jotka menestyvät lisääntymällä ja leviämällä tehokkaasti aiheuttaen merkittävää haittaa alkuperäisille lajeille ja elinympäristöille, ihmisten terveydelle tai taloudelle. Yksi haitallinen vieraslaji voi aiheuttaa useampaan luokkaan kuuluvaa haittaa. Esimerkiksi jättiputket aiheuttavat ekologista haittaa valtaamalla muilta kasvilajeilta kasvupaikkoja, taloudellista haittaa alentamalla kiinteistön arvoa tai torjuntakulujen muodossa sekä suoraa terveydellistä haittaa kasvinesteen aiheuttamien iho-oireiden vuoksi.
Haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja:
- Ekologinen: haitta alueen alkuperäisille lajistoille ja elinympäristöille
- Terveydellinen: taudit, loiset ja allergisoivat lajit
- Taloudellinen: mm. satotappiot, maan arvon aleneminen, kartoitus- ja torjuntakustannukset
- Sosiaalinen: mm. uhka virkistysalueiden käytölle ja viihtyvyydelle
Torjuntatoimet: Tunnista - ilmoita - torju - toista!
Useimmin tehokkaimpia torjuntakeinoja ovat toistuvasti tehdyt mekaaniset torjuntatavat, kuten
kitkeminen, niitto, peittäminen, juurineen ylös kaivaminen ja kuumavesikäsittelyt. Lammaslaidunnus on osoittautunut tehokkaaksi lähes luonnontilaisen puiston jättipalsamikasvuston hävittämisessä. Torjuntatyön lopulliseksi onnistumiseksi oleellista on tavoitteellisuus, koska torjunnan on oltava toistuvaa, sekä kasvukaudella että niiden välillä.
Vieraslajien torjunta ei ole kansalaisoikeus, joten toimenpiteisiin tarvitaan maanomistajan lupa. Muista siis tarkistaa
Jokaisenoikeudet ja -velvollisuudet!
Torjuntatoimien ajoittamisella on myös suuri merkitys torjuntatyön onnistumiseen. Nuoria ja pienikokoisia kasvustoja on helpompi hävittää kuin laajoja kasvustoja. Myös kasvin kasvuvaihe vaikuttaa torjunnan onnistumiseen. Kevätkesään ajoitetut toimet ovat useimmiten tehokkaimpia: esim. jättiputki aloittaa kasvunsa heti lumen sulettua ja yksivuotisen, vain siemenillä leviävän jättipalsamin kitkentä olisi parasta tehdä ennen kasvien kukkimista ja siementämistä.
Vieraslajien torjunnassa voi syntyä suuriakin määriä kasvijätettä tai vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineksia. Vieraslajikasveja sisältävän kasvijätteen ja maa-aineksen käsittelyssä ja hävittämisessä on syytä olla erityisen huolellinen, sillä
vieraslajit voivat levitä ympäristöön ja uusille kasvupaikoille kasvijätteen ja maa-ainesten mukana. Loppukesällä kitkiessä kukkalatvukset on hyvä kerätä jätesäkkiin ja toimittaa vieraslajijätteenä hävitykseen. Kitketyt, pelkät varret voi useimmissa tapauksissa jättää kitkentäpaikalle maatumaan.
Toimi siis näin:
1. Tunnista vieraslaji, ilmoita havaintosi ja katso torjuntaohjeet
täältä.
2. Suunnittele ja toteuta torjunta niin, että leviämiskykyisiä kasvinosia sisältävää jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
3. Varmista tarvittaessa ohjeistus paikallisesta jätelaitoksesta.
4. Käsittele ja hävitä jäte paikan päällä tai vie se huolellisesti pakattuna jätekeräykseen tai jäteasemalle.
5. Seuraa kasvupaikkaa usean kasvukauden ajan ja torju tarvittaessa uudestaan.
(Lue lisää:
Vieraslajikasveja sisältävän jätteen käsittely ja hävittäminen)
Yhteistyötahot, jotka neuvovat ja ohjaavat vieraslajien torjunnassa:
- Suomen luonnonsuojeluliiton piirit
- Marttayhdistykset
- paikalliset jätehuoltopalvelut
MUISTILISTA:
- Sponsorikirje, jolla lähestytään yritystä ja ehdotetaan yhteistyötä, ks. Hyvän mielen haasteet : ESIMERKKI_ Sponsorikirje (€) (2).pdf 12.31 KB
- Sponsoreita voidaan etsiä myös kohtaamalla heitä kasvotusten tai soittamalla heille puhelu, esim.
- Myyntipuhe yritykselle:
"Hei. Minä olen ...(nimi, koulu/ryhmä). Järjestämme tällaisen ... (toiminta-ajatus, missä, milloin). Haluaisitteko tukea meidän ... (tapahtuman nimi)? Saatte samalla mainosta ko. tapahtumassa / mainoksissa / tapahtumasta kirjoitetussa raportissa, jota voitte jakaa omissa some-kanavissanne."
- Ajankohdasta tiedottaminen kaikille tapahtumaan osallistujille ja riittävän osallistujamäärän varmistaminen
- Valmistelut, kuten roskapussien, jätesäkkien ja hanskojen hankinta
- Ohjeistus kasvien oikeanlaisesta ja turvallisesta keruusta tapahtuman alussa
- Tapahtuman dokumentointi iloisin kuvin sponsoroivalle yritykselle (oppilaat toteuttavat ohjatusti)
- Tekstin kirjoittaminen ja sopivien kuvien valitseminen sekä valmiin raportin eli kiitoskirjeen lähettäminen sponsorille (lapset toteuttavat ohjatusti, jos mahdollista, ja heidän ajatuksensa tapahtumasta): ESIMERKKI_ Kiitoskirje sponsoreille (1).pdf 12.13 KB
- Yhdessä sovitun summan maksu ryhmän pankkitilille
Opi lisää, esim.