Villivihannekset ja -yrtit

• Kerätä luonnonvaraisia marjoja (myös pihlajan- ja katajanmarjoja), sieniä ja rauhoittamattomia kasveja sekä yleensä ruohomaisia kasveja.
• Kerätä maasta käpyjä tai kuivia risuja ja vastaavia luonnontuotteita.
• Liikkua jalan tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pelloilla, istutuksilla ja pihapiirissä. 

• Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita.
• Ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta oksia, lehtiä, kuusenkerkkiä, versoja, tuohta, kuorta, pakurikääpää, pihkaa, pettua, mahlaa tai käpyjä ilman maanomistajan lupaa.
• Ottaa sammalta, jäkälää, puuta, pajuja, varpuja tai turvetta ilman maanomistajan lupaa.
• Suuren yrttimäärän keräämiseen on saatava maanomistajan (myös julkisyhteisöt) lupa. Lupa tarvitaan myös silloin, kun kasveja kerätään myyntiin.
• Kunnon kerääjä kunnioittaa luontoa ja jättää pienet esiintymät ja suojeltavat sekä uhanalaiset lajit koskematta, eikä kerää suurtakaan esiintymää kokonaan.
• Kasveja on kohdeltava hyvin: esim. horsman lehtiä kerättäessä katkaistaan koko kasvi, eikä kasvavasta kasvista irroteta vain lehtiä. Luonto kiittää kauniista kohtelusta!
• Niittää kasveja.
• Kulkea ja yöpyä toisen viljelymailla ja piha-alueella ilman maanomistajan lupaa.
• Häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla.
• Tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa.
• Roskata ympäristöä.
• Häiritä tai vahingoittaa lintujen pesintää tai muita riistaeläimiä.
• Pitää koiraa kytkemättömänä yleisellä uimarannalla, lasten leikkipaikaksi varatulla alueella, hiihtoladulla/kuntopolulla, urheilukentällä, taajama-alueella tai toisen alueella.
• Pitää koiraa vapaana 1.3.–19.8. välisenä aikana, poikkeuksia lukuunottamatta.
• Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.

• Villivihanneksina käytetyt luonnonkasvit sisältävät moninkertaisesti enemmän vitamiineja ja hivenaineita kuin esim. tavallinen lehtisalaatti tai pinaatti. Villivihanneksissa on runsaasti myös entsyymejä, antioksidantteja, rasvahappoja ja kuituja. 
• Villivihannekset vahvistavat ihmisen vastustuskykyä ja veriarvoja, suojelevat muistia sekä ehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksia.
• Jos villivihannekset ovat sinulle uusi maailma, näistä kolmesta voimayrtistä on hyvä aloittaa:
  • Nokkonen (Urtica dioica)
    • kaloriarvoltaan samanarvoinen kuin peruna, kaksi kertaa ravitsevampi kuin porkkana, lähes kolme kertaa viljeltyä pinaattia ravintorikkaampi
    • sisältää 15% hiiilihydraatteja, 5,5% valkuaisaineita, 0,6% rasvaa ja 2,3% kivennäisaineita, kuten rautaa, kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia
    • voidaan käyttää kaikenlaisessa ruoanlaitossa, kuten keitoissa, smoothieissa, jogurtin ja puuron päällä, paistoksissa, pitsoissa ja nokkospestossa
    • ei suositella sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville: se kerää itseensä paljon nitraattia, ja siksi sen liiallinen käyttö ei ole suositeltavaa.
    • sisältää paljon kasvikunnan rautaa, joka on huonosti imeytyvää, joten nokkosen kanssa kannattaa syödä jotain C-vitamiinipitoista
  • Voikukka
    • pidetään pääsääntöisesti rikkakasvina, mutta sitä käytetään myös ruokana ja lääkkeenä
    • sisältää paljon vitamiineja (C, A) ja kivennäisaineita (kalsium, rauta)
    • voidaan hyödyntää kaikki kasvin osat: 
      • lehdet sopivat esimerkiksi salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin ja kuivattuina yrttijuomiin
      • nuppuja voidaan käyttää esim. salaatissa, tai ne voidaan marinoida
      • juuria voidaan paistaa, ja juurikahvi oli sota-ajan maksaa hoitava kahvinkorvike
  • Siankärsämö
    • hyvin vanha rohdos-ja maustekasvi, joka kuuluu edelleen kauppayrtteihin
    • käytetty erityisesti haavojen hoitoon, tulehduksiin, kouristuksiin ja ruokahaluttomuuteen 
    • lehdet ovat voimakkaan mausteisia, joten niitä kannattaa käyttää vihersalaatissa silloin, kun ne ovat vielä nuoria

• Tunne keräämäsi kasvit ja tarkista, että ne ovat myrkyttömiä. Jotkin kasvit ovat myös lääkeyrttejä, jolloin niiden käyttömääriä, -tapoja ja -aikoja voi joutua rajoittamaan. 
• Villivihanneksia ei saa kerätä luonnonsuojelualueilla, toisin kuin marjoja ja sieniä.
• Puiden osia, kuten silmuja ja pakurikääpää, ei saa kerätä jokaisenoikeuden nojalla, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. 
• Poimi kasvinosat esim. omalta pihaltasi tai muuten puhtailta alueilta, ei teiden tai tehtaiden lähistöltä (korkeammat raskasmetallipitoisuudet).
• Villivihannesten pääsesonki on aikaisin keväällä, mutta niitä voi kerätä ympäri vuoden. Eri vuodenaikoina kerätään eri villivihanneksia eri tarkoituksiin. 
• Ole siis liikkeellä oikeaan aikaan: 
  • Lehdet kerätään aikaisin keväällä juuri niiden avauduttua, ennen kukintaa. Silloin ne ovat kaikkein maukkaimpia ja ravintosisällöltään rikkaimpia. 
  • Kukat kerätään niiden puhkeamisen jälkeen myöhemmin keväällä tai kesällä.
  • Koko kasvi kerätään kukinnan aikana.
  • Siemenet, marjat ja hedelmät poimitaan luonnollisesti niiden ollessa kypsiä eli elo-syyskuussa.
  • Juuret kerätään varhain keväällä tai myöhään syksyllä, ja kuoret keväällä. 
• Kerää kasvit kuivalla säällä. 
• Keruuastiaksi käy esim. kori, jossa kasvit voivat olla mahdollisimman väljästi.
• Poimi terveet ja virheettömät kasvinosat villiruokaan, kun ne ovat vielä pehmeitä. 
• Muista sopiva vaatetus, joka suojaa koko vartalon ranteisiin ja nilkkoihin asti, metsään sopivat jalkineet, kuten kumisaappaat sekä mahdollisesti hyttyshattu.
• Älä unohda nauttia eväistä ja metsässä olosta! 
• Muista tehdä punkkitarkastus metsäretken jälkeen.

• Kuivatus: Kun yrttejä ei käytetä heti tuoreeltaan, ne laitetaan kuivumaan mahdollisimman pian keruun jälkeen, etteivät ne kuumene keruuastiassa. Kuivauslämpötila, jossa kasvin entsyymit säilyvät, saa olla korkeintaan vähän alle +40 C. Yrtit kuivataan varjoisassa paikassa ohuena, ilmavana kerroksena puhtaiden ritilöiden, papereiden tai kankaan päällä. Kuivuminen tapahtuu 2-4 vrk:ssa (n. -70% alkupainosta). Kuivat yrtit on hyvä murskata heti ja pakata tiiviisti kaksinkertaisiin paperipusseihin tai tummiin lasipurkkeihin, jotka säilytetään viileässä ja kuivassa auringonvalolta suojattuna. Pussiin tai purkkiin merkitään kasvin nimi ja keruuaika. Yrtit säilyttävät tuoksunsa ja makunsa sekä tehoaineensa usean vuoden ajan, mutta kun saa uuden sadon, voi ylivuotiset yrtit käyttää hyvin vaikkapa jalkakylpyihin. Nokkosmursketta tai viherjauhetta voi käyttää esim. smoothieihin ja jogurttiin.
• Hapatus: prosessissa muodostuu kasvissyöjille tärkeää B12-vitamiinia. Hapatus tapahtuu samaan tapaan kuin hapankaalin valmistus. Kokeile esim. nokkosta tai voikukan nuppuja ja lehtiä.